Tilastollinen todellisuus

Kun oma arjenhallinta alkaa tuntua haastavalta, erilaiset ulkoa tulevat uhkakuvat saavat mielessä tilaa. Joskus kuvat ovat perusteltuja, useimmiten eivät. Muita ihmisiä, milloin työttömiä, milloin turvapaikanhakijoita on kovin helppo syyttää yhteiskunnan epävakaudesta ja siten jopa omalle kohdalle sattuvista hankaluuksista. Hallitsemattomuuden tunne aiheuttaa tiettyyn pisteeseen asti jonkinasteista neuroottista suorittamista, kunnes vaatimusten täyttämisessä epäonnistuessaan toteaa sen turhaksi, lamaantuu, luovuttaa ja jättäytyy jostain pois –  kuulostaako tutulta? 

Kiputiloja, surumielisyyttä, unettomuutta, ahdistusta, turhautumista ja vihaa on helppo hallita mm. mielialalääkkeillä. Kun omat voimat loppuvat, nousee mieleen helposti ajatus: minussa jokin on vialla. Seuraava ajatus on varata aika lääkärille. Tilastojen muodostama kuva on melko synkkä, kun puhutaan hyvinvoinnista. Vuonna 2009 Kela on myöntänyt 64 000 ihmiselle sairauspäivärahaa psykiatrisen diagnoosin perusteella ja korvannut psyykelääkkeitä lähes 215 miljoonalla eurolla, joka on jakaantunut yli miljoonan suomalaisen kesken. Aika moni muukin, kuin sairausloman tarpeessa diagnosoitu potilas syö mielen- ja elämänhallintaa helpottavia lääkkeitä. (Helén 2011, 11; KELA; THL.)  

Vuonna 2016 luvut ovat olleet edelleen samalla tasolla ja masennuslääkereseptejä on Kelan tilastojen mukaan kirjoitettu suomalaisten lääkäreiden toimesta edelleen yli 2 miljoonaa. Tähän lukuun eivät kuulu vielä mitkään muut keskushermostoon vaikuttavat stimulantit. Vaikka näistä puolet olisi reseptien uusintoja, niin silti edelleen yli miljoona suomalaista kokee vuosittain tarvetta turvautua masennuslääkkeisiin hallitakseen arkea, eli pysyäkseen kiinni normaalissa elämässä. Luvussa ei näy myöskään se ryhmä, joka ei uskalla hakea hankalaan oloon apua. Sairauspoissaolot työssäkäyvillä ovat lisääntyneet Kelan mukaan vuoden 2017 aikana merkittävästi juuri mielenterveyden ongelmien vuoksi. THL:n sotkanetin tilastojen mukaan nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. 


Nooran blogi2

Usein nopea ja helppo ratkaisu on ongelmallisina nähtyjen yksilöiden lääkitseminen tai muu psykiatrinen hoito, vaikka tutkimusten mukaan ne eivät ratkaisekaan varsinaista ongelmaa pysyvästi. Oireet uusiutuvat helposti juuri silloin, kun haasteita kokeneen yksilön pitäisi palata suorittamaan aktiivisen kansalaisen velvollisuuslistaa. 

Myös psykoterapiassa käyvien määrä on tuplaantunut 2010-luvun aikana. Osittain tämä on seurausta 2011 voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jossa oikeus kuntoutuspsykoterapiaan muodostui lakisääteiseksi harkinnanvaraisuuden sijaan. Huolestuttavaa luvussa on se, kuinka iso osa kokee tarvetta terapialle. Tässä mielessä kansalaisten oikeus saada poikkeavissa tilanteissa apua on onneksi parantunut ja lääkkeettömän hoidon tulokset ovat tutkitusti kestävämpiä. Ketään ei pidä jättää yksin. Terapeuttikaan ei kuitenkaan pysty muuttamaan yhteiskuntaa, johon potilaan pitäisi sopeutua hoidon seurauksena. 

Suomen väkiluku ei ole kasvanut samalla vauhdilla kuin mielenterveyteen liittyvien diagnoosien määrä 1960-luvulta lähtien. Tuon ajan psykiatrisen laitoshoidon juuret elävät sitkeässä. Tavoitteena on yhä edelleen kontrolloida poikkeavuutta (Helén 2011). Mielen hallinnan haasteiden lisäksi erilaiset muut henkilökohtaiset riskitekijät koskettavat yhä useampaa. Vuonna 2010, kun aloitin etsivänä nuorisotyöntekijänä, koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneitä alle 30-vuotiaita nuoria arvioitiin olevan 48 000. Vuonna 2017 arvioitu luku on jo 69 000 (ME-säätiö). 

Avioerot, syöpädiagnoosit, huostaanottojen määrä, neurologisten häiriöiden diagnoosit, keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kulutus, huumausaineiden ongelmakäyttäjien määrä ja huumekuolemat – kaikki ovat lisääntyneet KELAn ja THL:n tilastojen perusteella. Vaikka talous ja työllisyys ovatkin kääntyneet hallituksen arvioiden mukaan kasvuun, tuntuvat voitot kertyvän jonkun muun kuin tavallisen kansalaisen taskuun, mikä on pääteltävissä leikkauslistoja tarkastelemalla. 

Noora Leppänen 

LÄHTEET

Helsingin sanomat (18.3.2018) https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005608944.html 

THL tilastot (2018). Haettu 16.5.2018 osoitteesta: https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/huumeet/paihdehuollon-huumeasiakkaat 

THL tilastot (2018). Haettu 16.5.2018 osoitteesta: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s_Y1tta1zLDWTS2PN7RONQcyDAA=&region=s07MBAA=&year=sy6rsDbV0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718 

THL tilastot (2018). Haettu 16.5.2018 osoitteesta: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indicator=s3b0izex1jWKNwYA&region=s07MBAA=&year=sy6rsDbR0zUEAA==&gender=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201802280718 

KELA tilastokatsaus (1.2.2018). Haettu 16.5.2018 osoitteesta: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/231801/Kelan_kuntoutuspsykoterapiassa_olevien_maara_on_kaksinkertaistunut_2010-luvulla.pdf?sequence=3 

Kuva haettu 16.5.2018 osoitteesta: https://aleksite1.wikispaces.com/