Kun voimavarat ovat lopussa

Äkillisen kriisin tai ylikuormittavan elämäntilanteen seurauksena arjesta voi muodostua jatkuva selviytymistaistelu. Tällaisessa tilanteessa voimavarat kuluvat hyvin suurelta osin, elleivät jopa täysin pakollisimmista asioista suoriutumiseen. Pahimmassa tapauksessa jopa itsestä huolehtiminen ja ihmissuhteiden ylläpitäminenkin joutuvat jäämään taka-alalle.

Henkilö saattaa esimerkiksi eristäytyä, koska haluaa suojella muita omalta ahdingoltaan tai on liian uupunut ollakseen kanssakäymisissä. On täysi työ suoriutua pienimmistäkin askareista ja itsensä kanssa kamppailusta. Toisaalta kuormittuminen voi näyttäytyä myös tunteiden purkauksina, sillä normaalikin elämä aiheuttaa välillä tulvan, jota on sillä hetkellä mahdoton hallita. On tärkeää, ettei toisen tilaa tulkitse väärin tahalliseksi toimettomuudeksi tai itsekkyydeksi.

Sellaisista kommenteista kuin ”kyllä sinun täytyy nyt pystyä….” on harvemmin hyötyä. Vaatimukset ja soimaavat kommentit saattavat aiheuttaa jopa lisää ongelmia erityisesti, kun normaalilla tavalla toimiminen on sillä hetkellä mahdotonta, ja selviytyjä ottaa taakakseen vielä syyllisyyden tunteen omasta tilanteestaan. On tärkeä yrittää ymmärtää, että henkilö saattaa oikeasti yrittää parhaansa niillä voimavaroilla, joita hänellä on käytössään. Henkisten voimien määrä vaikuttaa hyvin paljon siihen, millä tavalla kykenemme kulloinkin toimimaan.

kuva

Olisi erittäin tärkeää huomata tilanne mahdollisimman ajoissa, ja arvioida parantuuko tilanne itsestään ajan kanssa vai meneekö se huonommaksi, ellei apukeinoja löydy.  Selviytymiskamppailuun vajonneella on vaara joutua kierteeseen, jossa voimavarat ovat niin lopussa, ettei seurauksena jää energiaa tehdä muutoksia, joita tilanteen paremmaksi muuttaminen vaatisi. Kuka tahansa voi joutua tähän suohon huomaamattaan, ilman omaa syytään. Sieltä on kuitenkin pakko päästä ylös, ennen kuin hukkuu. Vaikka avun pyytäminen ja vastaanottaminen, ylipäätään koko asian käsitteleminen, saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä, on se pakko tehdä. Toivottavasti jokaisella tällaisessa kurimuksessa elävällä olisi henkilö, joka kykenee näkemään tilanteen, osaa suhtautua siihen oikein ja on valmis auttamaan.

Tunnistanko itsessäni tai lähipiirissäni hälyttäviä oireita?

Miten voisin auttaa ihmistä lisäämään voimavarojaan?

Mitä voisin tehdä tilanteen muuttamiseksi?

 

Jenika Silosuo

Teksti on julkaistu myös http://ihannemina.blogspot.com/. Ihanneminä on Jenika Silosuon ajatuksia herättävä, itsensä kehittämiseen tähtäävä blogi.

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: